Itsesäätely haastavina aikoina

Yksi tehokkaimmista ja helppokäyttöisimmistä kehon ja mielen hallinnan työkaluista haastavina aikoina on hermoston itsesäätely. Hermosto toimii siltana kehon reaktioiden, mielen ja tunteiden välillä. Vaikka kehon reaktiot stressiin ja kriiseihin ovatkin usein automaattisia, kehoa voi auttaa löytämään tasapainon ja turvallisuuden tunteet uudelleen.

Polyvagaalisen teorian mukaan ihmisen keho on kehittynyt reagoimaan vaaraan joko kiihdyttämällä elintoimintoja (taistelemaan vaaraa vastaan tai pakenemaan tilanteesta) tai hidastamalla elintoimintoja (energiansäästö tai kehon ”jäätyminen”). Nämä reaktiot ovat aikanaan kehittyneet, jotta ihminen voisi selviytyä esimerkiksi vaarallisten eläinten hyökkäyksistä tai muista henkeä uhkaavista tilanteista. Nykypäivänä henkeä uhkaavat tilanteet ovat harvinaisia, mutta ihmisen hermosto ei silti ole oppinut uutta tapaa selviytyä stressistä tai kriiseistä.

Päivittäin käsittelemiemme impulssien ja tiedon määrä on jo itsessään stressitekijä, puhumattakaan kohtaamistamme globaaleista kriiseistä. Syrjintä, kuten rasismikokemukset, voi myös olla jatkuva stressitekijä. Näiden metodien harjoittelu voidaan yhdistää aktiiviseen kansalaisuuteen. Ajatuksena ei ole sulkea yhteiskuntaa ulkopuolelle ja keskittyä ainoastaan henkilökohtaisiin kokemuksiin ja omaan kehoon. Vaikka onkin erittäin tärkeää taistella rasismia ja muita yhteiskunnan syrjinnän muotoja vastaan, on tällaiseen työhön suositeltavaa ryhtyä hyvävointisena.

Aikaisemmissa kappaleissa mainittujen reagoimistapojen lisäksi hermostolla on kolmaskin reaktiotapa: turvallisuuden tila (jota kutsutaan myös ”lepää ja sulattele” -tilaksi). Kun ihminen tuntee olevansa turvassa, hermosto tukee terveyden, kasvun ja palautumisen kannalta tärkeitä toimintoja. Tässä tilassa ihmisen on helppo olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa tuntematta itseään uhatuksi tai ilmaisematta haavoittuvuuden tunteita.

Hermoston kolme perustilaa ovat:

  1. ”Lepää ja sulattele”
    • Kutsutaan myös sosiaaliseksi kanssakäymiseksi.
    • Ihminen tuntee olonsa turvalliseksi, rauhalliseksi ja valmistautuneeksi vuorovaikutustilanteisiin.
    • Keskittyminen, vuorovaikutuksessa oleminen ja toimintaan ryhtyminen on mahdollista. Eri tilanteet sekä omat tunteet tuntuvat hallittavilta.
    • Ajattelu, työskentely, leikkiminen, luominen ja itsestä huolehtiminen on helppoa.
    • Tämä on optimaalisin tila toimimisen kannalta: olo on rauhallinen, mutta hermosto valmis toimimaan.
  2. ”Taistele tai pakene”
    • Tätä tilaa kutsutaan myös mobilisaatioksi.
    • Tässä tilassa keho reagoi aktiivisesti koettuun stressiin tai vaaraan. Sydämen syke ja hengitys kiihtyy ja tunteet saattavat olla pinnassa normaalia vahvemmin. Kehossa saattaa ilmetä erilaisia reaktioita, esimerkiksi kädet saattavat hiota, hartiat jännittyä ja kurkun tai rintakehän alueen vallata puristava tunne.
    • Tämän tilan tyypillisiä reaktioita ovat nukahtamisvaikeudet, hyperaktiivisuus, stressi, keskittymiskyvyn heikentyminen tai vaikeus rauhoittua.
  3. ”Jäätyminen”
    • Tätä tilaa kutsutaan myös immobilisaatioksi tai dorsaalivagaaliseksi tilaksi.
    • Keho on vähemmän aktiivinen. Olo saattaa olla väsynyt ja turta; koettujen tunteiden ja tuntemusten määrä on normaalia vähäisempi. Ajattelu ja keskittyminen on hankalaa.
    • Tälle tilalle on tyypillistä halu vetäytyä toiminnasta ja sosiaalisista kohtaamisista. Olo saattaa olla masentunut tai jopa lamaantunut.

Keho varastoi itseensä stressiä ja koettuja traumoja, mikä saattaa vaikuttaa hermoston tilaan myöhemmin. Näin ollen nykyolosuhteiden lisäksi hermoston tilaan vaikuttaa nykyhetken kokemusten ohella aikaisemmin elämässä koetut asiat.

Kuinka sitten aktivoida ”lepää ja sulattele” -tila?

Yksinkertaisten kehollisten harjoitusten avulla stressireaktioita (menneitä tai tämänhetkisiä) voi lievittää ja näin palauttaa hermosto takaisin turvallisuuden tilaan. Hermoston säätely on voimakas työkalu siksi, että keholliset harjoitukset lähettävät aivoille viestin turvallisuuden kohoamisesta ja antavat luvan rentoutua. Tämä vaikuttaa samanaikaisesti sekä mieleen että tunteisiin. Tässä kappaleessa esitellyt harjoitukset palauttavat hermoston takaisin ”lepää ja sulattele” -tilaan huolimatta siitä, missä tilassa hermosto harjoitushetkellä on.

Hermoston rauhoittamisen taidon merkitys korostuu entisestään silloin, kun tekee töitä muiden ihmisten kanssa. Ei vain siksi, että ihmisten parissa työskentelyn aikana hermosto kohtaa enemmän stressaavia impulsseja kuin monissa muissa töissä, mutta myös siksi, että kehon tila heijastuu myös ympärillä oleviin ihmisiin. Kun osaa rauhoittaa oman hermostonsa, ihmiset ympärillä voivat peilata tätä taitoa ja käyttää sitä (usein automattisesti) oman hermostonsa säätelyyn. Vaikka nämä taidot voikin oppia ja niitä voi käyttää missä tahansa iässä, kehollisen turvan peilaaminen on erityisen arvokasta lasten ja nuorten seurassa, sillä he ovat vasta opettelemassa itsesäätelyn työkaluja ja turvallisuuden tunteen luomista itselleen.

 

Harjoitukset



Tarkastelu 1

Tarkastele seuraavan viikon kehosi ja mielesi tilaa aamuisin ja iltaisin (voit ottaa tämän harjoituksen osaksi Lepohetki-harjoitusta).

  • Tunnistatko hermostosi tämänhetkisen tilan?
  • Miten tila kehossasi näkyy ja miltä se tuntuu? (Tunnetko olosi rennoksi/väsyneeksi/jännittyneeksi, miltä hengityksesi tuntuu, mitä muita tunteita havaitset?)
  • Millaista säätelyä kehosi juuri nyt kaipaa? Keksitkö tähän mahdollisia keinoja?
  • Voit kokeilla alla esitettyjä kehollisia harjoituksia tai edellisen alaluvun (Sisäinen rauha ja resilienssi) harjoituksia. Pohdi harjoituksen jälkeen: miten kehosi reagoi harjoituksiin?






Tarkastelu 2

Kuuntele tämä rentoutusharjoitus liitteenä olevalta äänitiedostolta. Löydät harjoituksen myös tekstinä PDF-tiedostosta.

”Asettaudu mukavaan asentoon istumaan lattialle tai makaamaan tukevalle alustalle.
Anna silmiesi sulkeutua pehmeästi.

Hengitä sisään ja ulos ja kiinnitä huomiosi siihen, millaista pientä liikettä hengitys
aiheuttaa kehossasi. Huomaa hengitys ja sen synnyttämät kehon liikkeet, mutta älä
lähde muuttamaan niitä. Tunnustele, miltä sinun hengityksesi tuntuu. Pyri siihen,
että antaisit hengityksesi toteutua sellaisenaan, mitä se juuri tässä hetkessä on.
Sinun ei myöskään tarvitse ponnistella pitääksesi hengityksen juuri sellaisena kuin
se oli harjoituksen alussa, se saa muuttua, jos on muuttuakseen. Hengityksesi
saattaa rauhoittua, kun kiinnität siihen huomiota. Pyri suhtautumaan mielenkiinnolla
hengitykseesi. Missä hengitys tuntuu? Anna itsesi levätä omassa hengityksessäsi.

Seuraavaksi suuntaa huomiosi koko kehoosi ja skannaa tämänhetkinen kehosi
tilanne päälaelta varpaiden kärkiin saakka. Millaisia kehollisia tuntemuksia huomaat?
Miltä kehossasi tuntuu? Onko tuntemus kehossa tilavan vai kireän tuntuinen? Onko
sinulla kehossasi lämmin vai viileä olo? Tuntuuko olo staattiselta vai dynaamiselta?
Missä havaitsen näitä tuntemuksia? On mahdollista, että keholliset tuntemuksesi
muuttuvat, kun kiinnität niihin huomiota. Anna muutosten tapahtua. Käy läpi
kehollisia tuntemuksia kaikilla kehosi alueella. Hengitä samaan aikaan sillä tavalla,
mikä tuntuu hyvältä.

Suhtaudu uteliasuudella kaikkeen, mitä huomaat skannatessani kehoasi. Sinun
ei tarvitse juuri nyt ratkaista tai muuttaa mitään kehossasi. Riittää kun huomaat,
mitä tunnet kehossasi. Jos huomaat, että tekisi mieli korjata asentoa jotenkin, se
on toki sallittua. Pyri suhtautumaan havaintoihisi omasta kehostasi lempeydellä ja
lämmöllä.

Jos havaitset kehossasi jännitystä tai kipua, voit hengittää lempeästi kohti jännitystä
ja uloshengityksellä vapauttaa jännitystä. Havainnoi, mitä jännitykselle tapahtuu,
kun suuntaat hengitystä jännittyneelle alueelle ja pyrit vapauttamaan jännitystä
uloshengityksellä. Muuttuiko jokin? Huomasitko jotain uutta? Sinä voit myös antaa
jännityksen olla juuri sellaista, mitä se tänään on. Voi olla läsnä itsellesi omassa
kehossasi ja levätä kehosi kanssa.

Tee tätä harjoitetta sen ajan, mikä tuntuu tarpeelliselta. Suosittelemme vähintään
noin kolmen minuutin ja enintään kolmenkymmenen minuutin harjoitusta kerrallaan.”



Metsäkävely

Lähde kävelylle metsään tai muualle luontoon. Kun löydät rauhallisen tai kauniin paikan, istahda alas, käy makaamaan tai jää seisomaan mukavaan asentoon. Voit nojata esimerkiksi puuta vasten. Sulje halutessasi silmäsi. Käytä aistejasi: mitä haistat? Mitä kuulet? Mitä tunnet tai aistit? Jää metsään niin kauaksi aikaa kuin haluat.

Voit jälkeenpäin kirjoittaa kävelyllä tai hengähdyshetken aikana nousseita ajatuksiasi ylös. Voit myös halutessasi ottaa vihon mukaan metsään.

 

Vinkki! Jopa lyhyt käynti metsässä todistetusti lieventää stressiä ja tasapainottaa hermostoa tehokkaasti. Lisäksi metsässä käyminen auttaa muodostamaan paremman yhteyden ympärillä vallitsevaan elämään.



Huminahengittäminen

Istu suorassa tai käy makaamaan matolle tai muulle tasaiselle alustalle. Hengitä sisään nenän kautta ja hengitä ulos päästämällä suusta pieni humiseva ääni. Toista vähintään neljä kertaa tai niin monesti kuin koet tarpeelliseksi.

 

Vinkki! Voit myös käyttää edellisen alaluvun (Sisäinen rauha ja resilienssi) ääniharjoitusta ”Tietoinen rentoutuminen” tai muita harjoituksia hermoston tasapainottamiseen.

 

Lähteet