Itsestä huolehtiminen

 

 

Keskeinen käsite  

 

Itsestä huolehtiminen tarkoittaa omiin tarpeisiin ja haluihin virittäytymisen ja vastaamisen taidetta ja tiedettä.” - Renée Trudeau

Viimeisimpien tutkimusten mukaan itsestä huolehtiminen on erityisen tärkeää kriisiaikoina. Kun pitää itsestään huolta, pystyy todennäköisemmin käymään töissä, osallistumaan yhteisöjen toimintaan ja auttamaan myös muita. Tasapainoinen ja rauhanomainen aikuinen on mittaamattoman arvokas apu vaikeassa tilanteessa elävälle nuorelle. Kun vaikean päivän kohtaa niin, että tuntee olonsa vahvaksi ja hyväksi, selviytyy päivästä todennäköisemmin kestävämmällä tavalla – ja selviytyy töihin vielä seuraavana päivänäkin. Itsestä huolehtimisesta puhuttaessa on tärkeää tunnistaa, että itsestään ei tule pitää huolta ainoastaan työelämän takia, vaan koska meillä jokaisella on oikeus tyydyttävään ja mielekkään tuntuiseen elämään joka päivä. Meillä kaikilla on oikeus iloon ja hyvinvointimme vahvistamiseen sekä vapaa-ajalla että töissä olosuhteiden haastavuudesta riippumatta.

Itsestä huolehtimisella tarkoitetaan toimia, jotka parantavat fyysistä, psykologista ja henkistä hyvinvointia. Itsestä huolehtiminen alkaa usein omien tunteiden kuuntelulla ja rauhoittumisella kiireen keskellä, jolloin omien aitojen tarpeiden kuuleminen on mahdollista. Renée Trudeau korostaa tätä näkökulmaa kauniissa itsestä huolehtimisen määritelmässään, jonka mukaan itsestä huolehtiminen on ”omiin tarpeisiin ja haluihin virittäytymistä ja vastaamista hetkessä”. Ne tasapainoa ja hyvinvointia edistävät teot, jotka toimivat yhdelle, eivät välttämättä toimi toiselle. Myöskään tänään toimivat keinot eivät välttämättä toimi enää kuukauden päästä. Tämän vuoksi itsestä huolehtimisen tärkein käytäntö on oman olon tarkastelu ja sisäiseen maailmaan virittäytyminen sen tapahtumien tunnistamiseksi. Voit ottaa tällaisen tarkastelun osaksi Sisäinen rauha ja resilienssi -alaluvun Lepohetki-harjoitusta. Kun olet tunnistanut, mitä sisäisessä maailmassasi on meneillään juuri kyseisellä hetkellä, voit kysyä itseltäsi: mitä tarvitsen juuri nyt? Mikä voisi tuoda minulle iloa juuri nyt, edes hieman? Toimi sitten näiden ajatusten mukaisesti.

 

Harjoitus



Mikä on hyväksi minulle?

  1. Tee lista asioista, jotka ovat sinulle hyväksi / saavat tuntemaan olosi itsestäsi hyväksi. Mitä sellaista voisit tehdä nyt, josta tulevaisuuden sinä (jopa ensi viikon sinä) kiittäisi itseään myöhemmin?
  2. Tee lista asioista, jotka tuovat sinulle iloa juuri nyt. Mikä pieni teko voisi tuoda sinulle iloa juuri nyt / tänään? Tee tuo teko tänään!

Tehokas ja vahvistava itsestä huolehtiminen on näiden kahden harjoitustyypin (A & B) yhdistelmä. Itsestä huolehtiminen sekä lisää voimavaroja pitkällä aikavälillä että tuo iloa kyseiseen hetkeen. On yleistä, että itsestä huolehtimisesta tulee vain yksi vastuu lisää tehtävien asioiden listan jatkoksi, jos elämä on jo valmiiksi haastavaa. Lenkkeily neljä kertaa viikossa saattaa tuntua tarpeelliselta, mutta silti olo saattaa olla rättiväsynyt jo ennen lenkille lähtöä. Tällaisessa tilanteessa hermosto saattaakin kaivata jotain rentouttavampaa. Toisaalta joistain rutiineista saattaa muodostua niin sanottuja oletusarvoisia rutiineja, joita voivat olla esimerkiksi iltaisin näyttöjen äärellä vietetty aika tai tv-sarjojen katselu. Vaikka rentoutumisessa hyvän elokuvan tai sarjan parissa aina silloin tällöin ei olekaan mitään väärää, tällaiset rutiinit saattavat väsyttää ja turruttaa. Keho ja aivot tarvitsevatkin siis energisoivampia tai uteliaisuuden herättäviä rutiineja tasapainon saavuttamiseksi.

Hyödyllinen ja palauttava itsestä huolehtiminen koostuu toiminnasta, jota odottaa innolla – ja joka tuottaa hyvän olon tunteen. Toiminnan ei tarvitse olla suurta – usein pienet asiat saavat toistuessaan aikaan suuren muutoksen.

Esimerkkejä itsestä huolehtimisen pienistä, mutta mahdollisesti erittäin merkittävistä teoista:  

  • Sen sijaan, että kyyhöttäisit tietokoneen äärellä yrittäen saada suuren työtehtävän kerralla loppuun, pidä pieni mikrotauko ja keitä kuppi teetä.
  • Sen sijaan, että kävelisit seuraavaan tapaamiseen nopeinta reittiä pitkin, käytä matkaan 10 minuuttia enemmän aikaa ja kävele esimerkiksi puiston läpi.
  • Aloita aamusi ajatuksella. Kysy itseltäsi seuraavat kysymykset ennen kuin nouset ylös sängystä: Miltä minusta tuntuu juuri nyt? Mitä tarvitsen tänään? Yritä vastata tunnistamiisi kyseisen päivän tarpeisiisi. Tämä on Lepohetki-harjoituksen variaatio.

Itsestä huolehtiminen tarkoittaa itsensä asettamista etusijalle, niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin. Itsestä välittämällä ja pieniä omaa hyvinvointia parantavia tekoja tekemällä asettaa itsensä etusijalle ja samalla lähettää voimakkaan viestin itselleen: ”Minulla on väliä ja voin luottaa itseeni.” Näin jopa pienillä muutoksilla voi pikkuhiljaa vahvistaa resilienssiä ja hyvinvointia. Vaikka itsestä huolehtimisella tarkoitetaankin asioita, joita voi tehdä oman hyvinvoinnin edistämiseksi, tärkeä osa sitä on tunnistaa, milloin kaipaa apua, ja hankkia tätä apua. Apu voi tarkoittaa joko ystävän tapaamista tai lääkäri- tai terapeuttikäyntiä.

Useimmissa määritelmissä itsestä huolehtiminen jaetaan seitsemään eri osa-alueeseen. Vaikka näillä osa-alueilla onkin osittaisia päällekkäisyyksiä, ne saattavat kuitenkin selkeyttää termiä ja niiden merkitystä omassa elämässä. Nämä seitsemän osa-aluetta ovat:

  1. Fyysinen itsestä huolehtiminen
  2. Emotionaalinen itsestä huolehtiminen
  3. Älyllinen itsestä huolehtiminen
  4. Käytännönläheinen itsestä huolehtiminen
  5. Ammatillinen itsestä huolehtiminen
  6. Hengellinen itsestä huolehtiminen
  7. Sosiaalinen itsestä huolehtiminen.
 

Harjoitus



Itsestä huolehtimisen osa-alueet (sijoita oikeaan paikkaan)

Älyllinen itsestä huolehtiminen
Käytännönläheinen itsestä huolehtiminen
Fyysinen itsestä huolehtiminen
Emotionaalinen itsestä huolehtiminen
Hengellinen itsestä huolehtiminen
Ammatillinen itsestä huolehtiminen
Sosiaalinen itsestä huolehtiminen
Perustarpeista huolehtiminen: ravinto ja nesteytys, lepo ja uni, liikkuminen.
Omien tunteiden kuuntelu, sisäisten kokemusten validointi ja tunteiden käsittely terveellä tavalla.
Mielen avoimuuden ylläpito ja omien näkökantojen laajentaminen.
Kodista huolehtiminen, aikatauluttaminen ja talouden ylläpito hyvinvointia tukevalla tavalla.
Tasapainoisten työrutiinien luominen ja mieleisen uran rakentaminen.
Sielun ja sen tarpeiden kuuntelu. Yhteyden tunteen tunteminen.
Ihmissuhteita vaalivat teot.

Psykologian tohtori Amanda Cassil korostaa, miten tärkeää olisi, että uudet rutiinit luotaisiin rauhassa ja ettei itsestä huolehtimisen kaikkia osa-alueita yritettäisi korjata kerralla. Jos olet kiinnostunut luomaan pysyvämpiä itsestä huolehtimisen rutiineja, suosittelemme palaamaan tähän aiheeseen kolmen viikon välein vähintään seuraavan 4 kuukauden ajan. Käytännössä rutiinien luomisen voisi aloittaa esimerkiksi valitsemalla ensin juuri nyt tärkeimmältä tuntuvan osa-alueen ja ottamalla käyttöön yhden pienen, tälle osa-alueelle kuuluvan teon, jonka toteuttaa päivittäin kolmen viikon ajan. Kolmen viikon jälkeen voit arvioida, haluatko pitää teon mukana rutiineissasi vai haluatko esimerkiksi muuttaa sitä jollakin tavalla. Jos tuntuu, että rutiinisi kaipaavat jotain uutta, voit sisällyttää niihin taas uuden pienen teon ja toistaa tätä kaavaa kolmen viikon jaksoissa niin kauan, kunnes olet tyytyväinen rutiineihisi. Edempää löydät esimerkkejä harjoituksista, joiden avulla voit luoda oman itsestä huolehtimisen suunnitelmasi.

Kukaan ei tunne sinun tarpeitasi ja halujasi paremmin kuin sinä itse. Näiden harjoitusten avulla voit tietoisesti alkaa rakentaa lisää turvallisuutta ja iloa omaan elämääsi – sisältä päin.

 

Vinkki! Hermoston itsesäätely voi olla erittäin holistinen itsestä huolehtimisen muoto, joka auttaa parantamaan fyysistä, emotionaalista ja hengellistä puolta sekä kohentaa myös muita itsestä huolehtimisen osa-alueita. Tämä johtuu siitä, että hermosto toimii kehon ja mielen välisenä siltana. Hermoston itsesäätelyä kannattaa kokeilla myös silloin, jos itsestä huolehtimisen tarvittavaa muotoa on hankalaa tunnistaa. Hermoston itsesäätelystä voi lukea lisää alaluvusta ”Itsesäätely haastavina aikoina”.

 

Harjoitus







Itsestä huolehtimisen kukka

Voit toteuttaa tämän harjoituksen joko yksin tai nuorten ryhmän kanssa.

Tarvitset tähän harjoitukseen värikyniä. Tulosta itsestä huolehtimisen kukka (PDF) tai piirrä se vihkoosi.

  1. Käy läpi kukan eri terälehdet (fyysinen, emotionaalinen, jne.) järjestelmällisesti. Arvioi millä tavoin nämä itsestä huolehtimisen osa-alueet ovat edustettuina omassa elämässäsi. Tunnistatko kuhunkin osa-alueeseen liittyvät tarpeesi ja toiveesi? Vastaatko näihin tarpeisiin tällä hetkellä sillä laajuudella kuin haluaisit
  2. Väritä vihreällä ne itsestä huolehtimisen osa-alueet, jotka ovat hyvin edustettuina ja joista pidät huolta omassa elämässäsi.
  3. Väritä sinisellä ne osa-alueet, jotka tarvitsevat mielestäsi lisähuomiota. Mille osa-alueelle kaipaisit enemmän väriä elämässäsi?
  4. Piirrä uusia, eri osa-alueilta kasvavia terälehtiä ja kirjoita niihin tekoja tai rutiineja, jotka olet jo ottanut käyttöösi. Muista, että teot voivat olla myös palauttavia tekoja, kuten lepo, päiväunet, hiljaisuus tai mikrotauot. Voit myös kirjoittaa terälehtiin tällä kurssilla esiteltyjä kehollisia harjoituksia (esim. ”Lepohetki”).  Voit piirtää niin monta terälehteä (tekoa) kullekin osa-alueelle kuin haluat.
  5. Piirrä vähintään kaksi uutta terälehteä kutakin sinistä aluetta kohti, ja kirjoita niihin näihin itsestä huolehtimisen osa-alueisiin liittyviä tekoja tai rutiineja, jotka toisivat sinulle iloa, tyytyväisyyden tunnetta tai rauhaa.
  6. Tarkastele kukkaasi. Jos aikaa olisi rajattomasti, mitä tekoja/rutiineja toisit vielä elämääsi? Muista jälleen, että levon eri muodot ovat myös tekoja. Piirrä haluamasi määrä terälehtiä ja lisää nämä teot kukkaan.
  7. Ota vielä lopuksi värikynät jälleen esiin. Tarkastele kukkaa sekä sen sisältämiä nykyisin toteutuvia ja mahdollisia itsestä huolehtimisen tekoja ja rutiineja. Väritä punaisella kaikki teot (tai osa-alueet), jotka ovat sinulle tärkeimpiä tai joita haluat jatkaa tai joita haluaisit kokeilla / tehdä arjessasi enemmän.
 



Aamuinen tarkasteluhetki

Ennen kuin nouset sängystä ylös huomenna, kysy itseltäsi ja keholtasi seuraavat kysymykset: Miltä minusta tuntuu? Mitä tarvitsen tänään? Pyri antamaan itsellesi tarvitsemasi päivän aikana, olipa kyse sitten tauosta tapaamisten välillä, kävelylenkistä tai vaikka tomaattisalaatista. Illalla voit kysyä itseltäsi, saitko mitä tarvitsit. Jos et, voisitko tehdä jotain itsesi eteen juuri nyt? Sen jälkeen voit kysyä itseltäsi, miltä tämä prosessi tuntui?  Jos koet harjoituksen toimivan, pyri toistamaan se joka aamu.

 

Vinkki! Voit yhdistää Aamuinen tarkasteluhetki -harjoituksen Lepohetki-harjoitukseen (alaluvussa ”Sisäinen rauha ja resilienssi”) sekä Tarkastelu 2 -harjoitukseen (alaluvussa ”Itsesäätely haastavina aikoina”).



Itsestä huolehtimisen suunnitelma

  1. Palaa tarkastelemaan itsestä huolehtimisen kukkaasi. Kiinnitä huomiota tekoihin, jotka olet värittänyt punaisella. Valitse 3–5 tekoa, jotka ovat sinulle erityisen tärkeitä / iloa tuottavia. Valitse vähintään yksi uusi teko.
  2. Vinkki! Jos et ole varma, mitä tekoja valita, voit yhdistää tämän harjoituksen seuraavassa alaluvussa ”Arvoni” esiteltävään harjoitukseen ”Arvojen henkiinherättäminen”.
  3. Ota esiin kalenterisi. Valitse listalta suosikkitekosi ja ajoita se kalenteriisi seuraavan kahden viikon ajaksi. Pyri toteuttamaan teko 1–2 kertaa päivässä teon luonteesta riippuen. Teko voi olla niinkin helppo kuin vedenjuonnin lisääminen tai oikeastaan mikä tahansa teko, jonka voit ottaa osaksi arkeasi kuormittamatta sitä kuitenkaan liikaa. Pyri muotoilemaan teko mahdollisimman selkeästi. Älä siis anna teolle esimerkiksi otsikkoa ”Harrasta liikuntaa” tai ”Lepää”, vaan kirjoita selkeitä ja saavutettavissa olevia tekoja. Maanantain teko voi olla esimerkiksi ”Käy 20 minuutin kävelylenkillä”, tiistain teko ”Nuku 20 minuutin päiväunet” ja niin edelleen. Anna uusien tekojen toteuttamiselle tarpeeksi aikaa. Jos kalenteri on liian täysi, saatat stressaantua, eikä se ole tämän harjoituksen tavoite laisinkaan. Teoista ehtii muodostua rutiineja, kun ne ottaa osaksi arkea sopivalla tahdilla eikä liian hätäisesti.
  4. Kahden viikon päästä, ennen uuden teon käyttöönottoa, pohdi hetki edellistä käyttöön ottamaasi tekoa: Mitä tämä itsestä huolehtimisen teko/rutiini toi elämääni? Haluanko jatkaa sitä? Haluanko muuttaa teon toteutustapaa?
  5. Valitse sitten listalta/kukasta toinen teko ja ajoita se kalenteriisi seuraavan kahden viikon ajaksi. Jatka tällä tapaa, kunnes olet ajoittanut kalenteriisi kaikki listaan/kukkaan kirjoittamasi teot.
  6. Aseta lopuksi itsestä huolehtimisen kukkasi / 3–5 teon luettelosi jääkaappisi oveen, jolloin muistat hyödyntää näitä ideoita arjessasi paremmin myös tulevaisuudessa.
 

Lähteet