Nuoret reagoivat kriiseihin lukuisilla eri tavoilla

Ihmiset reagoivat kriiseihin eri tavoin. Kykyyn reagoida (uuteen) kriisiin turvallisella tavalla saattaa vaikuttaa ensinnäkin henkilön kokeman stressin määrä. Sairaasta perheenjäsenestä huolta pitävällä saattaa olla vähemmän voimavaroja pohtia toisessa maassa käytävää sotaa. Toisaalta tällaisen henkilön perheen haavoittuvaisen tilanteen myötä henkilö saattaa kokea sodan uhkaavammaksi kuin muut samalla alueella asuvat perheet. Me aikuisina voimme pyrkiä havaitsemaan limittyviä haavoittuvuuksia.

Ei ole oikeaa tai väärää tapaa reagoida kriisiin eikä kriisiin reagoiminen ei ole heikkouden merkki – päinvastoin on tärkeää tukea kehon ja mielen välistä vuorovaikutusta ja auttaa niitä selviytymään stressaavista tilanteista. Tyypillisiä reaktioita ovat:

• Fyysiset reaktiot, kuten:

• • taistele, pakene tai jäädy
  • kohonnut syke, hikoilu
  • tärinä
  • uniongelmat
  • ruoansulatushäiriöt tai ripuli

• Emotionaaliset reaktiot, kuten:

• • ahdistus, pelko
  • itku
  • syyllisyys
  • kiistäminen tai tunnottomuus
  • ärtyisyys tai vihanpurkaukset

• Kognitiiviset reaktiot, kuten:

• • syyttely
  • muisti- ja keskittymisvaikeudet
  • sekavuus
  • pakkoajatukset

• Käytökseen liittyvät reaktiot, kuten:

• • vetäytyminen tai eristäytyminen
  • riippuvuuskäyttäytyminen (ruokaa, seksiä, päihteitä, shoppailua, uhkapelaamista jne. kohtaan)
  • työttömyys / opiskeluiden keskeyttäminen.

Eikä tässä ole todellakaan lueteltu kaikkia.

Jotkut reaktiot vaikuttavat toisia hankalammilta hallita, mutta jokainen voi itse kehittää omia valmiuksiaan tunnistaa erityyppiset reaktiot ja reagoida niihin turvallisella tavalla. Omiin luonnollisimpiin reagointitapoihin kannattaa tutustua, olivatpa ne sitten helposti tai vaikeasti hallittavia.

Vaikka me aikuiset emme voikaan aina muuttaa nuorten elinolosuhteita tai edes vaikuttaa niihin, voimme kuitenkin luoda heille turvallisempia ympäristöjä, joihin tulla ja joissa oleskella. Tällainen ympäristö voi olla esimerkiksi paikka, jossa nuoret tuntevat itsensä nähdyiksi ja kuulluiksi omina itsenään, paikka, jossa aikuinen on läsnä ja valmiina kuuntelemaan sekä ottamaan nuoren tosissaan, tai paikka, jossa ei syrjitä ja jossa nuoret voivat oleskella ilman vaaran tunnetta. Tarkempia ohjeita tällaisten tilojen luomiseen löytyy seuraavasta alaluvusta (5D) sekä kappaleesta 4.