Sisäinen rauha ja resilienssi

Kuvitteellinen tilanne aamulla: tartut ensimmäisenä älypuhelimeesi ja luet uutiset. Uutiset saavat olon turhautuneeksi, toivottomaksi tai jopa pelokkaaksi. Aloitat päivän stressaantuneena ennen kuin olet edes ehtinyt syödä aamupalaa.

Kuulostaako tutulta? Tässä alaluvussa käsitellään tapoja löytää rauhaa ja tasapainoa, joiden myötä olon voi tuntea rennommaksi sekä turvallisemmaksi nykymaailman kiireen ja kaaoksen keskellä.

Omat tunteet ja tuntemukset voi olla vaikeaa ottaa huomioon silloin, kun maailmalla myllertää. Sama pätee huolen kantamiseen sekä stressitilanteisiin. Saattaa tuntua turhalta pitää itsestään huolta samalla, kun maailmassa niin moni asia tuntuu menevän pieleen ja kaipaavan huomiota. Onkin ristiriitaista, että tällaisissa tilanteissa (kriisit, stressi tai muut haasteet) huolenpitoa (etenkin itsestään huolehtimista) tarvitsee jopa enemmän kuin silloin, kun elinympäristö on seesteinen.

Miksi on niin tärkeää pitää huolta itsestään? Tässä tulee kolme tärkeintä syytä:

  1. Keho (ja mieli) reagoi stressiin ja kriiseihin, vaikka sitä ei itse huomaisikaan. Stressireaktiot vaikuttavat henkiseen, emotionaaliseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn sekä vuorovaikutuskykyihin negatiivisesti.
  2. Oma hyvinvointi on asia, johon voi kaikista helpoiten vaikuttaa, joten siitä huolehtimalla voi myös vaikuttaa maailmaan.
  3. Kun voi hyvin ja on turvassa, voi toimia työssään turvallisena aikuisena ja auttaa myös muita löytämään turvaa.

Kertauksena siis: jos ei pidä itsestään huolta, on hyvin vaikeaa auttaa myöskään toisia.

Itsensä unohtaminen on helppoa, ja sillä on monta eri muotoa. Muiden auttamiseen ja omien tarpeiden ja tunteiden turruttamiseen saattaa keskittyä jopa huomaamattaan. Stressireaktioiden tyypistä riippumatta omaa hyvinvointia ja sisäistä turvallisuudentunnetta voi vahvistaa seuraavilla kahdella perusharjoituksella.

 

Harjoitus



Lepohetki

Asetu istumaan tai makaamaan tasaiselle alustalle ja muodosta mielessäsi ja kokemuksessasi yhteys kehoosi. Tarkastele kehosi toimintaa. Ota huomioon kaikki esiin nousevat tuntemukset ja harjoittele niiden hyväksymistä. Voit pysyä harjoituksessa 3–30 minuutin ajan tai niin kauan kuin hyvältä tuntuu.

Hetkeen tarttuminen

Harjoittele kehollisten tuntemuksiesi ja tunteidesi tunnistamista ja hyväksymistä sellaisinaan. Kun huomaat minkä tahansa tuntemuksen tai tunteen puskevan esiin, tunnista ja hyväksy se. Jos et pysty tarkastelemaan tuntemusta tai tunnetta juuri sillä hetkellä, lupaa itsellesi palata siihen myöhemmin. Palaa tähän hetkeen, kun siihen on mahdollisuus. Istu alas tai käy makaamaan ja reflektoi aiemmin tapahtunutta. Miltä sinusta tuntui? Miltä sinusta tuntuu nyt? Miltä kehossasi tuntuu? Tunnista ja hyväksy esiin nousevat tunteet ja tuntemukset. Kun olet antanut tunteelle tai tuntemukselle sen tarvitseman määrän huomiota ja hyväksyntää, päästä siitä irti.

Omiin ajatuksiin, tunteisiin ja tuntemuksiin virittäytyminen ja niiden validointi eli niiden tunnistaminen, tarkastelu, hyväksyntä ja lopulta irti päästäminen kasvattaa kokemusta sisäisestä turvasta ja parantaa resilienssiä. Tunteiden ja tuntemusten kirjon hyväksyminen auttaa hyväksymään eletyt tilanteet ja oman itsen reaktiot tilanteisiin sellaisina, mitä ne ovat. Rehellisyys itseä ja omia tuntemuksia kohtaan tukee myös laajemmin oman itsen hyväksymistä. 

Itsen hyväksyminen merkitsee samalla uskollisuutta itseään kohtaan. Oman itsen hyväksyminen tukee myös rehellisyyttä omien ajatusten, kokemusten ja tuntemusten edessä. Rehellinen ja hyväksyvä suhde omaan itseen parantaa tavallisesti koettua turvallisuuden tunnetta.

Sisäinen hyväksyntä on erittäin voimakas työkalu myös muiden kanssa työskennellessä. Sisäisen rauhan itsensä kanssa solmineena on helpompaa olla läsnä. Ihmisen hermosto ja aistijärjestelmät peilaavat itseään muihin, ja siksi ahdistuneisuus voi helposti levitä yhdeltä toiselle. Näin voi tapahtua kuitenkin myös sisäisen hyväksynnän ja turvallisuuden osalta. Jos kehossa tuntuu turvalliselta, se luo myös ympärille turvallisuutta.

 

Keskeinen käsite  

 

Resilienssi tarkoittaa kykyä kestää muutoksia ja takaiskuja sekä toipua niistä. Resilienssi on sekä yksilö- että yhteisötason kyky. Se näyttäytyy henkisenä ja psykologisena joustavuutena sekä kykynä sopeutua, muuttua, oppia ja toipua.

 

Kehoon tallentuneet tapahtumat

 

Kehomme muistavat ja kantavat tunteita sekä kokemuksia elämän varrelta. Kun muodostaa yhteyden omaan kehon tuntemuksiin ja antaa huomiota omalle sisäiselle maailmalleen, tunteet alkavat usein nousta pintaan. Näin voi käydä joko välittömästi tai pikkuhiljaa harjoittelun aloittamisen myötä. Ideaalitilanteessa tunteiden tulisi antaa tulla ulos niiden nousemishetkellä, ja ne tulisi kohdata lempeästi päästäen niistä lopulta irti. Valitettavasti tunteita ei kuitenkaan usein opeteta käsittelemään tällä tavoin. Omien tuntemusten ja tunteiden havainnoinnin harjoittelemisen aloittaminen ei ole kuitenkaan koskaan liian myöhäistä.

Tunteiden nouseminen pintaan saattaa helposti tuntua ylikuormittavalta, ja tunteissa voi olla paljontuntuisesti käsiteltävää. Näin meille on saatettu opettaa tunteiden käsittelyä lapsena. Meistä monia on opetettu tai rohkaistu työntämään tunteet sivuun, koska ne ovat olleet ”liikaa” muille käsiteltäväksi. Seuraa hyviä uutisia – tunteiden käsittelyn taidon voi oppia vielä aikuisenakin. On mahdollista tunnistaa ylikuormittumisen tunne ja silti olla siinä läsnä. Kivun, surun ja tuskan tunteiden tuntemista voi harjoitella antamalla niiden ensin saapua kokemusmaailmaan ja sitten päästää niistä irti, itku ja tunne kerrallaan.

Jos kehollisen yhteyden muodostamisesta on kulunut aikaa, pintaan saattaa nousta paljon tunteita ja myös erityisen voimakkaita sellaisia, mikä saattaa tuntua ylikuormittavalta. Tässä ei ole mitään väärää, mutta jos tunteet ovat sietämättömän tuntuisia, kannattaa hakeutua ammattiavun piiriin. Ihmiset tarvitsevat ainakin välillä toinen toisiaan– on täysin normaalia tarvita apua ja tukea. Kaikki tarvitsevat jonkun, jolle puhua aika ajoin. Ajan kanssa on mahdollista rakentaa taitoja, joilla voi kasvattaa omaa sisäistä maailmaansa ja turvallisuudentunnetta entistä vahvemmaksi. Mutta vaikka kuinka taidokas tässä olisikin, kaikki tarvitsevat joskus apua.

Tässä kappaleessa (Minä – Valmiuksien rakentaminen sisältä päin) annamme lempeitä, etenkin kriisiaikoihin suunnattuja arjen ja työelämän apukeinoja oman resilienssin tukemiseen. Jos työkalut ovat mielestäsi hyödyllisiä, voit hyödyntää niitä myös yhteisöissäsi, esimerkiksi kollegoidesi tai muiden ryhmien kanssa.

 

Harjoitukset



Hyvien käytänteiden kartoittaminen

Ota vihkosi esiin ja kartoita sinulle toimivimmat toimintatavat. Mitkä ovat luottotoimintatapojasi haastavina päivinä (tai päivittäin) oman hyvinvointisi vahvistamiseksi? Jos tunnet olosi huolestuneeksi, väsyneeksi tai ylivirittyneeksi, mitä teet tasapainottaaksesi kehoasi ja mieltäsi? Kirjoita omat tapasi ylös vihkoosi tai piirrä niistä kartta.







Tietoinen rentoutuminen

Kuuntele seuraava rentoutusharjoitus liitteenä olevasta äänitiedostosta tai lue se ääneen nuorten ryhmälle. Rentoudu.

”Asettaudu makaamaan maton tai muun tukevan alusta päälle. Ota asento, jossa
pystyt rentoutumaan. Pidä kätesi ja jalkasi rentoina. Anna jalkojesi rentoutua
hieman erilleen toisistaan. Käsivarret saavat olla alustan päällä hieman irti kehosta.
Sulje silmäsi. Tarkista, että asentosi tuntuu mukavalle. Jos koet, että tarvitset
tyynyä tai peittoa, voit hakea sellaiset. Tee olostasi niin mukava, kuin se on juuri nyt
mahdollista.

Anna kehosi painon laskeutua alustalle.

Kuvittele, että makaat pehmeän hiekan päällä. Kuvittele, miten kehosi painaa jäljen
pehmeään hiekkaan. Jokaisella uloshengityksellä anna kehosi rentoutua enemmän
ja painautua pehmeään hiekkaan. Hiekassa oleva, sinun kehosi muotoinen
painauma syvenee hieman jokaisella uloshengityksellä. Sinulla on nyt lupa levätä
ja rentoutua.

Kun makaan rennossa asennossa ja lepäät, saatat huomata joidenkin ajatusten
ja tunteiden tulevan tietoisuuteesi. Voit antaa niiden lipua mieleesi kiinnittymättä
niihin juuri nyt. Sinun ei tarvitse ratkaista mitään ongelmia juuri tällä hetkellä. Nyt
sinä lepäät. Voit huomata ajatukset ja tunteet, kun ne saapuvat tietoisuuteesi
ja ehkä siirtyvät sitten sivummalle. Siirrä huomiosi takaisin siihen kuvaan, jonka
rentoutunut kehosi jättää pehmeään hiekkaan. Huomaa, miten rentoudut hieman
lisää jokaisella uloshengityksellä.

Anna itsesi levätä tässä rennossa asennossa niin kauan, kuin se tuntuu hyvälle.”





Harjoitusten toteuttaminen arjessa

Kokeile tällä viikolla kahta aiemmin tässä kappaleessa kuvattua harjoitusta (”Lepohetki” ja ”Hetkeen tarttuminen”) arjessasi. Tee harjoitus vähintään kerran päivässä vähintään viiden päivän ajan. Voit suorittaa Lepohetki-harjoituksen:

  1. aamulla heti heräämisen jälkeen
  2. tauolla töissä tai muualla
  3. työpäivän jälkeen JA/TAI
  4. illalla juuri ennen nukkumaanmenoa.

ENSIMMÄISEN HARJOITUSPÄIVÄN JÄLKEEN reflektoi seuraavia: Miltä harjoitusten kokeileminen tuntui? Miltä sinusta tuntuu nyt?

VIIDEN HARJOITUSPÄIVÄN JÄLKEEN reflektoi seuraavia: Ota esiin kalenterisi ja merkitse viiden päivän päähän muistutus palata seuraavien kysymysten pariin: Mitä mieltä olet harjoituksista viiden kokeilupäivän jälkeen? Huomaatko muutoksia stressitasoissasi? Huomaatko mitään muuta? Onko harjoituksista jompikumpi sellainen, jota haluaisit käyttää myös tulevaisuudessa?