”Itsestä huolehtiminen tarkoittaa omiin tarpeisiin ja haluihin virittäytymisen ja vastaamisen taidetta ja tiedettä.” - Renée Trudeau
Viimeisimpien tutkimusten mukaan itsestä huolehtiminen on erityisen tärkeää kriisiaikoina. Kun pitää itsestään huolta, pystyy todennäköisemmin käymään töissä, osallistumaan yhteisöjen toimintaan ja auttamaan myös muita. Tasapainoinen ja rauhanomainen aikuinen on mittaamattoman arvokas apu vaikeassa tilanteessa elävälle nuorelle. Kun vaikean päivän kohtaa niin, että tuntee olonsa vahvaksi ja hyväksi, selviytyy päivästä todennäköisemmin kestävämmällä tavalla – ja selviytyy töihin vielä seuraavana päivänäkin. Itsestä huolehtimisesta puhuttaessa on tärkeää tunnistaa, että itsestään ei tule pitää huolta ainoastaan työelämän takia, vaan koska meillä jokaisella on oikeus tyydyttävään ja mielekkään tuntuiseen elämään joka päivä. Meillä kaikilla on oikeus iloon ja hyvinvointimme vahvistamiseen sekä vapaa-ajalla että töissä olosuhteiden haastavuudesta riippumatta.
Itsestä huolehtimisella tarkoitetaan toimia, jotka parantavat fyysistä, psykologista ja henkistä hyvinvointia. Itsestä huolehtiminen alkaa usein omien tunteiden kuuntelulla ja rauhoittumisella kiireen keskellä, jolloin omien aitojen tarpeiden kuuleminen on mahdollista. Renée Trudeau korostaa tätä näkökulmaa kauniissa itsestä huolehtimisen määritelmässään, jonka mukaan itsestä huolehtiminen on ”omiin tarpeisiin ja haluihin virittäytymistä ja vastaamista hetkessä”. Ne tasapainoa ja hyvinvointia edistävät teot, jotka toimivat yhdelle, eivät välttämättä toimi toiselle. Myöskään tänään toimivat keinot eivät välttämättä toimi enää kuukauden päästä. Tämän vuoksi itsestä huolehtimisen tärkein käytäntö on oman olon tarkastelu ja sisäiseen maailmaan virittäytyminen sen tapahtumien tunnistamiseksi. Voit ottaa tällaisen tarkastelun osaksi Sisäinen rauha ja resilienssi -alaluvun Lepohetki-harjoitusta. Kun olet tunnistanut, mitä sisäisessä maailmassasi on meneillään juuri kyseisellä hetkellä, voit kysyä itseltäsi: mitä tarvitsen juuri nyt? Mikä voisi tuoda minulle iloa juuri nyt, edes hieman? Toimi sitten näiden ajatusten mukaisesti.
Tehokas ja vahvistava itsestä huolehtiminen on näiden kahden harjoitustyypin (A & B) yhdistelmä. Itsestä huolehtiminen sekä lisää voimavaroja pitkällä aikavälillä että tuo iloa kyseiseen hetkeen. On yleistä, että itsestä huolehtimisesta tulee vain yksi vastuu lisää tehtävien asioiden listan jatkoksi, jos elämä on jo valmiiksi haastavaa. Lenkkeily neljä kertaa viikossa saattaa tuntua tarpeelliselta, mutta silti olo saattaa olla rättiväsynyt jo ennen lenkille lähtöä. Tällaisessa tilanteessa hermosto saattaakin kaivata jotain rentouttavampaa. Toisaalta joistain rutiineista saattaa muodostua niin sanottuja oletusarvoisia rutiineja, joita voivat olla esimerkiksi iltaisin näyttöjen äärellä vietetty aika tai tv-sarjojen katselu. Vaikka rentoutumisessa hyvän elokuvan tai sarjan parissa aina silloin tällöin ei olekaan mitään väärää, tällaiset rutiinit saattavat väsyttää ja turruttaa. Keho ja aivot tarvitsevatkin siis energisoivampia tai uteliaisuuden herättäviä rutiineja tasapainon saavuttamiseksi.
Hyödyllinen ja palauttava itsestä huolehtiminen koostuu toiminnasta, jota odottaa innolla – ja joka tuottaa hyvän olon tunteen. Toiminnan ei tarvitse olla suurta – usein pienet asiat saavat toistuessaan aikaan suuren muutoksen.
Itsestä huolehtiminen tarkoittaa itsensä asettamista etusijalle, niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin. Itsestä välittämällä ja pieniä omaa hyvinvointia parantavia tekoja tekemällä asettaa itsensä etusijalle ja samalla lähettää voimakkaan viestin itselleen: ”Minulla on väliä ja voin luottaa itseeni.” Näin jopa pienillä muutoksilla voi pikkuhiljaa vahvistaa resilienssiä ja hyvinvointia. Vaikka itsestä huolehtimisella tarkoitetaankin asioita, joita voi tehdä oman hyvinvoinnin edistämiseksi, tärkeä osa sitä on tunnistaa, milloin kaipaa apua, ja hankkia tätä apua. Apu voi tarkoittaa joko ystävän tapaamista tai lääkäri- tai terapeuttikäyntiä.
Useimmissa määritelmissä itsestä huolehtiminen jaetaan seitsemään eri osa-alueeseen. Vaikka näillä osa-alueilla onkin osittaisia päällekkäisyyksiä, ne saattavat kuitenkin selkeyttää termiä ja niiden merkitystä omassa elämässä. Nämä seitsemän osa-aluetta ovat:
Psykologian tohtori Amanda Cassil korostaa, miten tärkeää olisi, että uudet rutiinit luotaisiin rauhassa ja ettei itsestä huolehtimisen kaikkia osa-alueita yritettäisi korjata kerralla. Jos olet kiinnostunut luomaan pysyvämpiä itsestä huolehtimisen rutiineja, suosittelemme palaamaan tähän aiheeseen kolmen viikon välein vähintään seuraavan 4 kuukauden ajan. Käytännössä rutiinien luomisen voisi aloittaa esimerkiksi valitsemalla ensin juuri nyt tärkeimmältä tuntuvan osa-alueen ja ottamalla käyttöön yhden pienen, tälle osa-alueelle kuuluvan teon, jonka toteuttaa päivittäin kolmen viikon ajan. Kolmen viikon jälkeen voit arvioida, haluatko pitää teon mukana rutiineissasi vai haluatko esimerkiksi muuttaa sitä jollakin tavalla. Jos tuntuu, että rutiinisi kaipaavat jotain uutta, voit sisällyttää niihin taas uuden pienen teon ja toistaa tätä kaavaa kolmen viikon jaksoissa niin kauan, kunnes olet tyytyväinen rutiineihisi. Edempää löydät esimerkkejä harjoituksista, joiden avulla voit luoda oman itsestä huolehtimisen suunnitelmasi.
Kukaan ei tunne sinun tarpeitasi ja halujasi paremmin kuin sinä itse. Näiden harjoitusten avulla voit tietoisesti alkaa rakentaa lisää turvallisuutta ja iloa omaan elämääsi – sisältä päin.
Vinkki! Hermoston itsesäätely voi olla erittäin holistinen itsestä huolehtimisen muoto, joka auttaa parantamaan fyysistä, emotionaalista ja hengellistä puolta sekä kohentaa myös muita itsestä huolehtimisen osa-alueita. Tämä johtuu siitä, että hermosto toimii kehon ja mielen välisenä siltana. Hermoston itsesäätelyä kannattaa kokeilla myös silloin, jos itsestä huolehtimisen tarvittavaa muotoa on hankalaa tunnistaa. Hermoston itsesäätelystä voi lukea lisää alaluvusta ”Itsesäätely haastavina aikoina”.
Vinkki! Voit yhdistää Aamuinen tarkasteluhetki -harjoituksen Lepohetki-harjoitukseen (alaluvussa ”Sisäinen rauha ja resilienssi”) sekä Tarkastelu 2 -harjoitukseen (alaluvussa ”Itsesäätely haastavina aikoina”).