Inkluusio rakentaa rauhaa
|
|
|
|
x
|
|
|
|
|
Rauhan rakentamisella pyritään aikaansaamaan positiivista rauhaa kestävällä tavalla. Tämä tehdään rakentamalla toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka vaalivat tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Rauhaa rakentamalla ehkäistään suoran ja epäsuoran väkivallan toteutumista rakentamalla yhteiskuntaan, yhteisöihin ja yksilöihin rauhan toteutumiselle suotuisia olosuhteita. Rauhan toteutumiseksi ihmisillä ja yhteisöillä tulee olla tietoa rauhasta, taitoja ratkaista konflikteja ja edistää yhdenvertaisuutta sekä motivaatiota pyrkiä rauhan toteutumiseen yhdessä muiden kanssa.
Videossa ”Kuinka käsitellä konflikteja” rauhantutkija Katarzyna Przybyla puhuu konflikteista mahdollisuuksina avoimempaan vuorovaikutukseen. Hän nostaa esimerkkinä tiskivuoroja koskevan konfliktin, joka on mahdollisuus keskustella paljon suuremmista aiheista kuin vain tiskivuorojen jakamisesta. Kyse on mahdollisuudesta keskustella rajoista, tunteista, tarpeista sekä mahdollisuudesta sopia yhdessä toimimisen tavoista.
Rauha rakentuu vuorovaikutuksessa. Kun pyrimme muutokseen vuorovaikutuksessa, kaikkein eniten voimme vaikuttaa omaan toimintaamme. Edellisessä kappaleessa (Minä) keskityttiin valmiuksien luomiseen vahvistamalla resilienssiä ja hyvinvointia sisältäpäin. Tässä kappaleessa puolestaan käännytään tarkastelemaan hyvinvointia vuorovaikutuksessa ja pohditaan, miten muiden kanssa voisi työskennellä turvallisesti ja rakentavasti. Minkälaisia arvoja ja uskomuksia kukin tuo vuorovaikutustilanteeseen joko tietoisesti tai tiedostamatta? Millaisia turvallisemman tilan luontityökaluja onkaan olemassa ja miten niitä tulisi käyttää? Tässä kappaleessa (Minä ja sinä) keskitytään oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta nuorisotyössä rakentavien turvallisemman vuorovaikutuksen rakennuspalikoihin.
Inkluusio on työn ja ympäristön järjestämisen ja suunnittelutyön yleisperiaate, jolla pyritään takaamaan kaikkien tasavertainen mahdollisuus osallistua aktiivisesti, oppia ja olla yhteisön täysivaltainen jäsen. Periaate tarkastelee useita eri näkökulmia, kuten erilaisia rakenteita, toimintoja, metodeja ja pedagogiikkoja. Tällä pyritään takaamaan, että kaikki voisivat osallistua haluamaansa toimintaan tätä eniten hyödyttävällä ja sujuvalla tavalla.
Inkluusion ensimmäinen rakennuspalikka on positiivisen ja kutsuvan ilmapiirin rakentaminen. Inklusiivisessa nuorisotyöympäristössä nuoret voivat tuntea yhteenkuuluvuuden tunnetta; he tietävät, että ovat arvokkaita sellaisenaan, tuntevat tulevansa hyväksytyiksi ja voivat hyvillä mielin odottaa, etteivät kohtaa syrjintää nuorisotyöntekijöiden taholta. Inklusiivisessa ympäristössä nuoret voivat myöskin olettaa, että mikäli he kokevat syrjintää, paikalla oleva nuorisotyöntekijä huomaa syrjinnän, puuttuu tilanteeseen ja pyrkii palauttamaan turvallisemman tilan ilmapiirin.
Ensimmäinen askel kohti inkluusiota on kohdata kukin yksilö kunnioittavalla tavalla sekä tiedostaa, että nuorilla on erilaisia tarpeita. Kun nuoret tietävät ja näkevät, että nuorisotyöntekijät ovat kiinnostuneita ja kykeneviä vahvistamaan inklusiivisuutta, osallistuminen tuntuu turvallisemmalta.
Inkluusio rakentaa luottamusta, joka puolestaan kannustaa aktiiviseen osallistumiseen. Luottamus parantaa halukkuutta ja kykyä ratkaista arkielämän konflikteja väkivallattomasti. Kun nuori kokee kuuluvansa ryhmään, hän näkee todennäköisemmin myös muut nuoret positiivisessa valossa ja on motivoituneempi rakentamaan rauhaa yhdessä. Nuorisotyöllä voidaan näyttää positiivista esimerkkiä ja tukea rauhan rakentamista ottamalla inkluusio vakavasti työn joka käänteessä.
Inklusiivinen nuorisotyö vastaa vähemmistöihin kuuluvien tai marginaalisessa asemassa olevien nuorten erityistarpeisiin ennakoivasti. Tämä vaatii tarpeiden tunnistamista, ymmärrystä sekä rakenteiden ja järjestelmien epätasa-arvoisuuksien tiedostamista. Vähemmistöihin kuuluvien ja marginaalisessa asemassa olevien henkilöiden aktiivinen osallistuminen tulisi huomioida koko organisaatiossa, myös henkilöstön ja hallinnon puolella.
Inklusiivisuutta ei voi saavuttaa vain asettamalla ihmiset samaan fyysiseen tilaan. Tiloja täytyy tietenkin ajoittain myös jakaa, mutta joissain tilanteissa inklusiivinen nuorisotyö edellyttää yksittäisten identiteettiryhmien kanssa työskentelyä tai jopa erillisten tilojen luomista tällaisille ryhmille. Usein vähemmistöihin kuuluvat nuoret itse pyytävät tätä. Joskus olosuhteet vaativat erittäin aktiivista ja määrätietoista työtä syrjinnän torjumiseksi ja turvallisempien tilojen luomiseksi. Vaatii rohkeutta huomata syrjintä tai rasismi, kuten mikroaggressiot tai vihapuhe, ja ottaa se puheeksi. Se ei aina ole myöskään kovin helppoa. Toivottavasti saat tältä kurssilta käytännön työkaluja kohtaamiesi epäoikeudenmukaisuuksien vastaiseen työhön.
Inklusiivisen toiminnan suunnittelu ja toteutus on aikuisten vastuulla. Nuoria ei tulisi asettaa vastuuseen inkluusiosta. Lisäksi inkluusio vaatii resursseja. Toivottavasti tämä kurssi auttaa sinua tunnistamaan ympäristösi erityistarpeet, kenties sanallistamaan niitä paremmin sekä luomaan turvallisuutta kestävästi. Joskus inkluusio saattaa edellyttää organisaatiomuutoksia. Tästä kappaleesta (Minä ja sinä) tulet saamaan käyttöösi käytännön työkaluja, joilla voit viedä organisaatiotasi entistä inklusiivisempaan suuntaan. Inklusiivisten käytäntöjen harjoittaminen vaatii inklusiivisen johtajuuden kulttuuria, jossa johtajat omalla toiminnallaan edistävät ympäristöä, jossa kaikilla on hyvä olo osallistua toimintaan. Inklusiivinen johtajuus vaatii luottamuksen, kunnioituksen ja organisaation sisäisen turvallisuudentunteen rakentamista.