Mitä rauha ja rauhankasvatus ovat?

 

Rauhanomainen yhteiskunta on toimiva, tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kaikille sen jäsenille. Kun yhteiskunnassa on riittävästi rauhaa, ihmiset voivat osallistua julkiseen elämään ja työelämään sekä elää yksityiselämäänsä ilman syrjinnän tai väkivallan pelkoa sosiaalisesta identiteetistä riippumatta. Nuorisotyön alalla rauhan tilan tunnistaa esimerkiksi siitä, että eri taustoista tulevien nuorten on turvallista osallistua toimintaan ja että he voivat odottaa aikuisten ja muiden nuorten käyttäytyvän kunnioittavasti heitä kohtaan. Rauhan puute voi näyttäytyä väkivaltana tai vihapuheena, johon kukaan ei tunnu puuttuvan. Se voi näyttäytyä myös negatiivisena, stereotyyppisenä ajatteluna ja toimintana tiettyjä identiteettiryhmiä koskien, mikä taas voi aiheuttaa joidenkin ryhmien ulossulkemista yhteisestä toiminnasta. Rauha ei synny itsestään vaan se on ihmisten tietoisen toiminnan tulosta. Nuorten parissa työskentelevinä ammattilaisina voimme vaikuttaa rauhan toteutumiseen monilla eri tasoilla.

 

Keskeinen käsite  

 

Tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että jokaiselle yksilölle tai ihmisryhmälle annetaan samat resurssit tai mahdollisuudet yhteiskunnassa.

Oikeudenmukaisuuteen liittyy tunnustus jokaisen erilaisista lähtökohdista. Sillä pyritään ohjaamaan resursseja ja mahdollisuuksia niitä tarvitseville tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi.

 

Rauhankasvatuksella pyritään tarjoamaan itselle ja muille taitoja, asenteita ja tietoa siitä, miten ja miksi ylläpitää ja rakentaa kestävää rauhaa. Rauhankasvatuksessa ymmärretään, että rauhan puolesta tulee tehdä töitä, sillä se rakentuu harvoin itsestään. Rauhan rakentamisella tarkoitetaan myös rauhan ylläpitämistä, sen palauttamista sen ollessa säröillä sekä kestävän rauhan edellyttämien olosuhteiden rakentamista.

Rauhan ylläpitämisellä tarkoitetaan rajojen ja hyvinvoinnin suojaamista henkilökohtaisella, yhteiskunnallisella sekä globaalilla tasolla. Rauhan solmimisella puolestaan tarkoitetaan konfliktien käsittelemistä ja ratkaisemista väkivallattomasti sekä luottamuksen rakentamiseen ja uudelleenrakentamiseen tarvittavien mahdollisuuksien tarjoamista. Kestävän rauhan mahdollistavien olosuhteiden rakentamisella tarkoitetaan valmiuksien rakentamista, terveiden ihmissuhteiden muodostamista ja ylläpitämistä erilaisten ihmisten kanssa sekä itsestään, muista ja planeetasta huolehtimisen oppimista.

 

Keskeinen käsite  

 

Johan Galtungin mukaan (1964) väkivallan kolme kategoriaa ovat: 

  • Suora väkivalta, jolla tarkoituksellisesti vahingoitetaan joitakuita.
  • Rakenteellinen väkivalta, jolla tarkoitetaan epäsuoraa syrjintää taloudellisten ja poliittisten järjestelmien kautta.
  • Kulttuurinen väkivalta, jolla yhteiskunnallisesti oikeutetaan kahta edellä mainittua väkivallan muotoa.

Negatiivinen rauha tarkoittaa suoran väkivallan (väkivallan kategoria 1) poissaoloa. - Johan Galtung (1964)

Positiivisella rauhalla viitataan integroivaan, hyvin toimivaan, tasa-arvoiseen yhteiskuntaan sekä epäsuoran väkivallan (väkivallan kategoriat 2 ja 3) poissaoloon. Positiivinen rauha mahdollistaa ihmisten osallistumisen yhteiskuntaan ja on aitoa, kestävää ja pysyvää, oikeudenmukaisuuden pohjalle rakennettua rauhaa. - Johan Galtung (1964)

 

Rauhankasvatuksella tarkoitetaan opetusta ja koulutusta, jolla vahvistetaan ja rakennetaan resilienssiä ja luottamusta yhteiskuntaan. Se rohkaisee aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen, ja sillä pyritään ratkaisemaan arkielämän konfliktit väkivallattomasti. Rauhankasvatuksella pyritään tekemään valtarakenteista ja etuoikeuksista näkyvämpiä, edistämään inkluusiota sekä tunnistamaan, hallitsemaan ja ehkäisemään vihapuhetta, rasismia ja poissulkemista yhteiskunnassa.

Rauhankasvatuksella pyritään vahvistamaan rauhaa opettamalla ja oppimalla taitoja, tietoa ja asenteita, joita tarvitaan ihmisoikeuksiin perustuvan positiivisen rauhan rakentamiseksi. Rauhankasvatustoiminta rakentaa ja vahvistaa tietoa, taitoja ja asenteita, jotka auttavat estämään konfliktien syttymistä, ratkaisemaan konflikteja rauhanomaisesti sekä luomaan kestävää rauhaa tukevia henkilökohtaisia ja sosiaalisia olosuhteita. Nämä taidot, tiedot ja asenteet luovat yhteistyö- ja ongelmanratkaisumahdollisuuksia sekä mahdollistavat kriittisen ajattelun. Rauhankasvatustoiminnan avulla voimme opettaa itseämme ja muita sekä oppia yhdessä uusia tapoja tehdä töitä niin ajatusten, tunteiden kuin käytännön tasolla, jotta eri yhteisöissä voidaan saavuttaa uusia, kestäviä ja rauhanomaisia elämäntapoja.

Rauhankasvatusta toteutetaan yksilö- ja ryhmätasolla sekä globaalilla tasolla. Omia valmiuksia sisäisen rauhan löytämiseen on mahdollista kehittää. Itseään ja muita voi opettaa toimimaan vuorovaikutustilanteissa tavoilla, jotka rakentavat rauhaa ja yhteistyötä. Lisäksi myös globaalin tason rauhan rakentamiseen tarvittavia taitoja, asenteita ja tietoa voi opetella. Tällä sekä monilla muilla rauhankasvatuksen verkkokursseilla rauhankasvatus on jaettu aihealueiltaan 1) sisäisen rauhan rakentamiseen, ylläpitoon ja suojaamiseen, 2) yhteisöjen rauhaan, sekä 3) kestävään globaaliin rauhaan, joka käsittää kaikkien elävien olentojen välisen rauhan.

 

Keskeinen käsite  

 

Rauhankasvatuksella tarkoitetaan oppimista ja kasvattamista, joiden tarkoituksena on muuttaa yhteiskunnalliset jakolinjat ja konfliktit rauhanomaisiksi ja kestäviksi suhteiksi.

 

 

Rauhankasvatuksen pyramidi kuvaa tällä verkkokurssilla käsiteltäviä rauhankasvatuksen eri tasoja. Pyramidin kaikki tasot ovat yhtä tärkeitä, ja kullakin sen tasolla keskitymme siihen, kuinka ylläpitää ja palauttaa rauha, kun siihen tulee säröjä. Lisäksi opiskelemme, kuinka rakentaa kestävää rauhaa yksilöissä, yhteisöissä, yhteiskunnissa ja koko planeetalla.

Pyramidin alataso on muita tasoja leveämpi. Pyramidin leveimmällä tasolla sijaitsevat ne rauhanrakennuksen elementit, joihin voimme vaikuttaa kaikista eniten. Pyramidin alataso koostuu sisäisestä rauhasta, hyvinvoinnista ja itsestä huolehtimisesta. Nämä ovat henkilökohtaisen rauhan peruselementtejä. Kun sisällä on rauha, voi maailman ja kaikkien sen ihmisten kanssa olla vuorovaikutuksessa rakentavammalla tavalla kuin kokiessaan jatkuvaa epätasapainoa. Näkemämme ja kokemamme haastavat ajat ja kriisit saattavat ravistella sisäistä rauhaamme ja tällöin itsestään tulee huolehtia aiempaa tietoisemmalla tavalla. Tähän pyramidin alimpaan tasoon liittyvät rauhankasvatusharjoitukset ovat sisäisen rauhan ja itsesäätelyn, tunteiden validoinnin, itsestä huolehtimisen rutiinien luomisen sekä rajojen tunnistamisen ja niiden ylläpitämisen harjoituksia.

Pyramidin toinen taso on vuorovaikutuksen ja yhteisön taso. Tämä taso sisältää käyttäytymiseen, viestintään, kuuntelemiseen, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen, syrjinnän vähentämiseen, dialogiseen vuorovaikutukseen ja turvallisempiin tiloihin keskittyviä rauhankasvatuksen aspekteja. Lisäksi siihen sisältyy ajatus oman identiteetin suhteuttamisesta ympäristöön sekä oman näkökulman ja aseman tiedostamisesta suhteessa muihin. Kun tiedostamme oman taustamme, etuoikeutemme, ennakkoluulomme ja muut olettamuksemme, on helpompaa tunnistaa olemassa olevat normit, rakenteellinen epätasa-arvo ja yhteiskunnassamme tapahtuva syrjintä. Tunnistamalla meitä ympäröivän epätasa-arvon ja syrjinnän, voimme myös puuttua ja vaikuttaa syrjintään sitä vähentävästi. Tälle pyramidin tasolle kuuluvilla harjoituksilla opetellaan kanssaihmisten kunnioittavaa kohtaamista ja oman position tunnistamista. Lisäksi harjoitteet tarjoavat työkaluja aktiivisen kuuntelemisen ja omien olettamusten, ennakkoluulojen ja maailmankatsomuksen tiedostamisen avuksi.

Pyramidin kolmannella tasolla keskitytään globaaliin ja ekologiseen rauhaan. Tällä rauhankasvatuksen tasolla keskitytään epäoikeudenmukaisuuden tunnistamiseen resurssien jakautumisen suhteen, planeetan ja sen ekosysteemeiden suojelemiseen, luontoyhteyden uudistamiseen ja globaalin rauhan rakentamiseen. Tälle rauhankasvatuksen tasolle kuuluu myös posthumanistisia teemoja, joita ovat esimerkiksi monilajinen kestävä tulevaisuus ja ilmastonmuutos.

Tällä verkkokurssilla keskitytään enimmäkseen pyramidin kahteen alempaan tasoon, sillä niiden aiheet ovat lähimpänä nuorisotyöntekijöiden arkea. Vaikka tällä verkkokurssilla opetetaankin nuorisotyöntekijöille tietoja ja taitoja rauhan rakentamiseksi ja edistämiseksi yksilö- ja yhteisötasolla, olemme ottaneet huomioon myös sen, että globaalit kriisit vaikuttavat jokaisen ihmisen elämään. Nuorten kanssa työskentelevät kohtaavat työssään paljon nuoria ihmisiä, joiden elämään globaalit kriisit vaikuttavat. Omien reaktioidensa ja sopeutumistapojensa lisäksi nuorisotyöntekijät näkevät lukuisten nuorten tapoja reagoida sekä tulla toimeen muuttuvassa yhteiskunnassa.

Myös itse nuorisotyöntekijät ovat osa tätä erilaisten kriisien aikakautta, Näiden kriisien syyt ja seuraukset vaikuttavat kaikkiin, mukaan lukien nuorten parissa työskenteleviin. Muuttuvissa haastavissa tilanteissa eläminen tuo monelle ihmiselle paineta. Kuulemme eri viestimistä, kuinka samaan aikaan tulisi suojella planeettaa, huolehtia itsestä ja tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisryhmien kanssa, mutta kuitenkin myös pitää huolta itsestä, jotta jaksaa tehdä työtä sekä elää tyydyttävää elämää. Moni meistä tarvitsee aikaisempaa enemmän palautumisaikaa työstä ja uusien asioiden omaksumisesta, kun maailmantilanne muuttuu niin nopeasti ja joskus vaikuttaa siltä, että yhteiskunta siirtyy suoraan kriisistä toiseen ja hengähtämisaikaa on vähän jos ollenkaan kriisien välissä.

Nyt on aika kaivaa vihot esiin ja miettiä, kuinka nämä teemat liittyvät juuri sinun työhösi.

 

Harjoitus



Missä rauhaa rakennetaan?

Mieti työpaikkaasi ja työkavereitasi.

  1. Tuleeko mieleesi hetki työpaikallasi, jolloin olet kokenut rauhaa? Missä olit, kenen kanssa ja mitä teit tai ajattelit?
  2. Teetkö työssäsi mielestäsi työtä rauhan ylläpitämiseksi sekä sen palauttamiseksi ja rakennatko olosuhteita kestävälle rauhalle?
  3. Keskusteletko koskaan rauhasta nuorten tai työkavereidesi kanssa? Jos et, haluaisitko keskustella?

Kirjoita ajatuksesi ylös vihkoosi.

 

Lähteet